Tavoitteet
Tuusulanjärven kunnostustyöt alkoivat ilmastuksella Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistyksen aloitteesta jo 1970-luvulla. Tuusulanjärven suojeluun herättiin toden teolla kesän 1997 sinileväesiintymien jälkeen. Tuolloin syntyi kansanliike, Pro Tuusulanjärvi, jonka aktiivisuuden ansiosta alkoi laajamittainen kunnostus vuonna 1998. Tuusulanjärven kunnostuksen rahoituksesta ovat vastanneet Järvenpään kaupunki, Tuusulan kunta ja valtio.
Tuusulanjärven valuma-alueella tehtävien kunnostustoimenpiteiden tarkoituksena on vähentää järveen kulkeutuvaa rehevöittävää kuormitusta. Rehevöittäviä ravinteita huuhtoutuu järveen kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, mitä järvi voi sietää. Tärkein kuormituksen vähentämiskeino on estää kuormituksen syntyminen jo maa-alueilla, ennen kuin maa-aines ja ravinteet huuhtoutuvat puroihin ja ojiin. Tähän ei järven kunnostushanke kuitenkaan voi yksin vaikuttaa. Tarvitaan yhteistyötä alueen asukkaiden, viranomaisten ja päättäjien kesken. Puroihin ja ojiin huuhtoutuneita ravinteita ja maahiukkasia pyritään pysäyttämään kosteikkoihin ja laskeutusaltaisiin ennen kuin ne kulkeutuvat järveen saakka.
Sisäistä kuormitusta on pienennetty syvännealueen alusveden hapetuksella sekä hoitokalastuksella. Lisäksi umpeen kasvaneita ja liettyneitä alueita on kunnostettu ruoppaamalla ja niittämällä vesikasvillisuutta. Päijänteestä on johdettu puhdasta lisävettä Päijänne-tunnelin kautta Rusutjärveen ja Tuusulanjärveen vuodesta 1992 lähtien 2-3 milj. m3 joka vuosi.
Tuusulanjärvellä on toteutettu 20 vuoden aikana
- hoitokalastusta
- alusveden hapetusta
- maatilojen ympäristöneuvontaa
- haja-asutuksen jätevesineuvontaa
- monimuotoisia kosteikkoja ja laskeutusaltaita
- rantaruoppauksia virkistyskäytön edistämiseksi.