Toimenpiteet Tuusulanjärven valuma-alueella

Tuusulanjärveen kertyy vettä valuma-alueelta. Kaikki valuma-alueelle kohdistuva kuormitus, kuten jätevesien johtaminen ojiin, peltojen lannoittaminen ja kuivatusvesien johtaminen pois peltoalueilta tai katujen päällystäminen ja hulevesien ohjaaminen pois kaduilta ja pihoilta, heijastuu viiveellä myös järven tilaan. Tuusulanjärvi ja sen valuma-alue muodostavat kokonaisuuden.

Tuusulanjärven valuma-alueella tehtävien kunnostustoimenpiteiden tarkoituksena on vähentää järveen kulkeutuvaa rehevöittävää kuormitusta. Tärkein kuormituksen vähentämiskeino on estää kuormituksen syntyminen jo maa-alueilla, ennen kuin maa-aines ja ravinteet huuhtoutuvat puroihin ja ojiin. Tähän ei järven kunnostushanke kuitenkaan voi yksin vaikuttaa. Tarvitaan yhteistyötä alueen asukkaiden, viranomaisten ja päättäjien kesken. Puroihin ja ojiin huuhtoutuneita ravinteita ja maahiukkasia pyritään myös pysäyttämään ennen kuin ne kulkeutuvat järveen saakka.

Maatalouden vesiensuojelu

Tuusulanjärven kunnostusprojekti maksaa vesiensuojelupalkkioita viljelijöille, jotka solmivat vesiensuojelua tai Natura-alueiden luonnon monimuotoisuutta edistävän maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksen (suojavyöhykkeet, kosteikot, luonnon monimuotoisuus). Palkkion suuruus on 250 euroa /sopimus. Lisäksi projekti maksaa suojavyöhykkeiden hoidosta kannustuslisänä 0,20 euroa /metri /sopimusvuosi. Projekti korvaa myös maatalouden erityisympäristötukikohteiden suunnittelusta viljelijöille koituvia kustannuksia. Vesiensuojelupalkkioiden avulla Tuusulanjärven kunnostusprojekti haluaa kannustaa viljelijöitä vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen ja antaa tunnustusta jo toteutetuista toimenpiteistä. Maatalouden vesiensuojelu on ensiarvoisen tärkeää Tuusulanjärven hyvinvoinnille.

Vuosina 2001-2003 toteutettiin ympäristökartoitus Tuusulanjärven valuma-alueella sijaitseville noin 70 maatilalle. Kartoituksen avulla selvitettiin viljelijöiden mahdollisuuksia solmia uusia ympäristötukisopimuksia ja tiedusteltiin, missä asioissa kunnostusprojekti voisi tarjota viljelijöille apuaan. Vuosina 2002-2004 ja 2009 laskettiin ravinnetaseita Tuusulanjärven valuma-alueella sijaitseville pelloille (kasvukausille 2001-2009). Ilmaista ravinnetaseiden laskentaa ja lohkokohtaista seurantaa on tarjolla viljelijöille myös tulevina vuosina. Ravinnetaselaskennan perusteella peltojen lannoitus on vähentynyt jonkin verran viime vuosien aikana, minkä seurauksena ravinteiden huuhtoutumisriski on pienentynyt järven valuma-alueella. Viljelijät kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota viljelyn ympäristöystävällisyyteen ja luomuviljelyn suosio on lisääntynyt Tuusulanjärven valuma-alueella viime vuosien aikana.

Vuonna 2006 rakennettiin Mäyränojan valuma-alueella sijaitseville pelloille viisi ojansuusuodatinta, joiden tarkoituksena on pysäyttää ojaan joutunutta kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita ennen kuin ne kulkeutuvat Mäyränojaan ja sitä kautta Tuusulanjärveen. Kunnostusprojekti on myös järjestänyt maatalouden vesiensuojeluun liittyviä tilaisuuksia (Studia Onnela) eri aiheista.

Kosteikot ja laskeutusaltaat

Kosteikot ja laskeutusaltaat pysäyttävät veden kuljettamaa kiintoainesta ja ravinteita. Samalla ne elävöittävät maisemaa, lisäävät vesiluonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat suojaa ja pesäpaikkoja linnuille. Kosteikot toimivat sitä paremmin, mitä laajempia ne ovat suhteessa valuma-alueensa kokoon ja kuormituksen voimakkuuteen.

Tuusulanjärven valuma-alueella on toteutettu useita laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Toteuttajina ovat olleet sekä yksityiset maanomistajat ja yhdistykset että Tuusulanjärvi-projekti. Uudenmaan ympäristökeskus on huolehtinut useiden kohteiden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta.

Paijalan eränkävijät ry toteutti Vuohikkaanojan varrelle laskeutusallasketjun vuosina 1995-1997. Yksityinen viljelijä kaivoi järven luoteisrannalle Kaakkolan laskeutusaltaan vuonna 1999 ja Sarsalanojan yläjuoksulla sijaitseva Klenkon kosteikko toteutettiin samana vuonna. Vuonna 2000 kaivettiin myös hajotusojasto järven itärannalle laskevan Pelinojan suulle.

Uusi vuosituhat aloitettiin Rantamon kosteikon suunnittelulla ja toteutuksella. Sarsalanojan varressa järven länsirannalla sijaitseva 8,4 ha:n kosteikkoalue valmistui vuonna 2001. Räikilänojaan kaivettiin laskeutusallas ja hajotusojasto vuonna 2001 ja Mäyränojan suulle järven rantaan muotoiltiin Mäyränojan kosteikko vuonna 2002. Vuonna 2006 muotoiltiin hajotusojastoa järven pohjoispäähän laskevan Loutinojan suulle ja kesällä 2007 toteutettiin Hanhilahden laskeutusallas ja kunnostettiin Puutarhurin altaat Mäyränojan valuma-alueella. Syksyllä 2007 aloitettiin Rantamon kosteikon laajentamis- ja Seittelin kosteikon rakentamistyöt järven länsirannalla. Rantamo-Seittelin kosteikko valmistui elokuussa 2009 ja nyt pinta-alaltaan Suomen suurin kosteikko (24 ha) käsittelee Sarsalanojan vesiä. Tulevien vuosien hankkeita ovat Mäyränojan varrelle suunnitellut ns. Koskelan altaat ja Räikilänojan yläjuoksulle suunniteltu laskeutusallas, jonka toteutuksesta vastaa Järvenpään kaupunki.

Kartta: Tuusulanjärven kosteikot

Yhteistyö kuntien ja asukkaiden kanssa

Tuusulanjärven kunnostusprojekti seuraa mm. kaavoitukseen ja vesihuollon kehittämiseen liittyviä asioita järven valuma-alueella, osallistuu erilaisten työryhmien työskentelyyn ja pyrkii edistämään vesiensuojelua yhteistyössä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan kanssa. Projekti myös välittää tietoa järven tilaan ja suojeluun liittyvistä asioista mm. alueen asukkaille ja alan asiantuntijoille.

Vuosina 2007-2008 Tuusulanjärvi-projekti on pyrkinyt edistämään vesihuollon kehittämistä Vähäjärven, Hiirimäen ja Holjamäen alueilla Tuusulanjärven luoteispuolella. Projekti on myös seurannut vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivittämistä Tuusulassa ja Järvenpäässä, kommentoinut Järvenpään Lepolaan rakennettavaa asuinaluetta koskevia suunnitelmia ja ollut mukana työryhmässä, joka selvitti Lepolan alueelta tulevien hulevesien vaikutuksia Räikilänojaan. Lisäksi Tuusulanjärven ja -joen kunnostushankkeita on esitelty mm. gabonilaisille vieraille ja ympäristöhallinnon järjestämien vesistökunnostuspäivien osallistujille.

Sivun alkuun