Tuusulanjärven tutkimukset

Tuusulanjärveä on tutkittu pitkään ja monipuolisesti. Tutkimusten ja seurantojen painopiste on ajan myötä vaihdellut. Kun puhdistettujen jätevesien johtaminen taajamista järveen lopetettiin, keskityttiin pilaantuneen pohjasedimentin tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia koskeviin selvityksiin. Tuusulanjärven kunnostussuunnitelmaa laadittaessa selvitettiin, mistä järveen tulee kuormitusta ja miten voimakasta se on. Kunnostusprojektin aloittamisen jälkeen on seurattu eri toimenpiteiden vaikutuksia järven tilaan. Vedenlaadun jatkuva seuranta on antanut arvokasta tietoa järven tilasta ja kunnostustoimien vaikuttavuudesta.

Kasviplankton

Kasviplanktonin lajijakaumaa ja biomassaa, ja erityisesti sinilevien osuutta biomassasta, seurataan Tuusulanjärvellä kesäisin. Kahden viikon välein järveltä haettavista vesinäytteistä määritetään suhteellista levämäärää kuvaava klorofylli a -pitoisuus. Aiemmin Tuusulanjärvellä on tutkittu mm. sinilevien myrkyllisyyttä.

Lisätietoja:

• Lepistö, L., Lahti, K., Rapala, J., Villa, L. & Sammalkorpi, I. 2005. Effects of fish removal on cyanobacteria and their toxicity on Lake Tuusulanjärvi, Southern Finland. Verh. Internat. Verein. Limnol. 29: 473-477.
• Lepistö, L., Räike, A. & Pietiläinen, O.-P. 1999. Long-term changes of phytoplankton in a eutrophicated boreal lake during the past one hundred years (1893-1998). Algological Studies 94: 223-244.

Eläinplankton

Eläinplanktonin määriä seurataan kasviplanktonin tapaan kesäisin. Eläinplanktonin lajijakaumaa, tiheyksiä, biomassaa ja kokojakaumaa on seurattu yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien. Runsaan särkikalakannan on havaittu vaikuttavan merkittävästi eläinplanktonin runsauteen ja kokojakaumaan.

Lisätietoja:

• Rask, M. & Lehtovaara, A. 2008. Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 7 s.
• Rask, M., Ruuhijärvi, J., Olin, M., Lehtovaara, A., Vesala, S. & Sammalkorpi, I. 2005. Responses of zooplankton and fish to restoration in eutrophic Lake Tuusulanjärvi in Southern Finland. Verh. Internat. Verein. Limnol. 29: 545-549.

Pohjaeläimet

Pohjaeläinten lajijakauman ja tiheyksien seuranta aloitettiin Tuusulanjärven syvännealueella 1980-luvun lopulla osana valtakunnallista seurantaa. Vuonna 1993 aloitettiin myös seuranta eri näytteenottomenetelmällä ja alueella osana sedimentin kunnostuskokeiden tarkkailua.

Lisätietoja:

• Nurmi, P. 1998. Eräiden Suomen järvien pohjaeläimistö. Valtakunnallisen seurannan tulokset vuosilta 1989-92. Suomen ympäristö 172. 74 s.
• Sommarlund, H., Pekkarinen, M., Kansanen, P., Vahtera, H. & Väisänen, T. 1998. Savipeiton pitkäaikaisvaikutukset. Pohjaeläimet. Julkaisussa: Savipeittomenetelmän soveltuvuus Tuusulanjärven sedimentin kunnostuksessa. Suomen ympäristö 231: 54-61.

Kalat

Kalakannan tutkimukset antavat tärkeää tietoa Tuusulanjärven tilasta ja kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista. Järvellä on toteutettu mm. sähkökalastuksia, kaikuluotauksia, koetroolauksia ja koeverkkokalastuksia, joiden avulla on selvitetty kalakannan rakennetta, lajijakaumaa, kalojen kasvua sekä petokalojen poikasten tiheyksiä. Tuusulanjärvi oli mukana vuosina 1997-2002 toteutetussa "Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset” -tutkimuksessa. Vuosina 2005-2009 Tuusulanjärvellä toteutetaan särkikalojen populaatioanalyysitutkimus.

Lisätietoja:

• Malinen, T. & Antti-Poika, P. 2008. Tuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 2007 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna. Helsingin yliopisto. 16 s.
• Vesala, S. & Ruuhijärvi, J. 2008. Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2007. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 15 s.
• Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.) 2004. Tuusulanjärven ja Rusutjärven ravintoketjukunnostuksen kalatutkimuksia vuosina 2000-2003. Kala- ja riistaraportteja nro 324. 60 s.
• Sammalkorpi, I. 2000. The role of fish behaviour in biomanipulation of a hypertrophic lake. Verh. Internat. Verein. Limnol. 27: 1464-1472.

Sedimentti

Vesiensuojelun kuntayhtymä seuraa Tuusulanjärven sedimentin tilaa vuosittaisten pohjaeläinseurantojen yhteydessä sekä mittaamalla kaasun muodostumisen voimakkuutta kaasukeräinten avulla. Keräimet ovat järvellä kesäkauden (touko-lokakuu), ja niihin kertyvän kaasun määrää seurataan viikoittain. Kaasun muodostumisen seuranta aloitettiin vuonna 1995. Vuodesta 2003 lähtien kaasun muodostus on vähentynyt selvästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lisäksi kuntayhtymä mittaa sedimentaation voimakkuutta sedimenttikeräinten avulla. Tuloksia hyödynnetään järven ainetaseen laskennassa (ks. ravinnekuormitus). Ravinteiden kiertoa sedimentissä ja fosforin vapautumista sedimentistä ns. sisäisenä kuormituksena on selvitetty myös erilaisilla tieteellisillä tutkimuksilla.

Lisätietoja:

• Koski-Vähälä, J. 2001. Role of resuspension and silicate in internal phosphorus loading. Helsingin yliopisto, väitöskirja. 45 s.
• Tallberg, P. 2000. Silicon and its impacts on phosphorus in eutrophic freshwater lakes. Helsingin yliopisto, väitöskirja. 57 s.
• Kansanen, P. 1992. Tuusulanjärven sedimentin kunto ja kunnostusmahdollisuudet. Sedimenttitutkimuksen 1989-1991 loppuraportti. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainliitto. 87 s.

Vesikasvit

Tuusulanjärven vesikasvillisuuden määrää ja lajistoa on kartoitettu muutamien vuosien välein vuodesta 1998 lähtien. Kasvillisuuskartoitusten tuloksia hyödynnetään kasvillisuuden niittoja suunniteltaessa. Kasvit myös kuvastavat veden ja sedimentin laadun muutoksia. Kesällä 2008 tehdyn kasvillisuuskartoituksen raportti valmistuu vuonna 2009. Järven kunnostustoimenpiteiden yhteydessä seurataan myös järvestä niitetyn ja pois kerätyn kasvimassan määriä.

Lisätietoja:

• Venetvaara, J. 2005. Tuusulanjärven vesikasvikartoitus kesällä 2004. Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky. 19 s.
• Venetvaara, J., Lammi, E. & Klinga, J. 2003. Tuusulanjärven vesikasvilinjojen seuranta kesällä 2002. Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky. 19 s.

Ravinnekuormitus

Tuusulanjärveen tulevan ja järvestä lähtevän typpi- ja fosforikuormituksen määrää seurataan vesianalyysitulosten avulla. Vesinäytteitä haetaan kuukausittain järveen laskevista suurimmista ojista, järven syvänteeltä sekä luusuasta, mistä vesi laskee Tuusulanjokeen. Järven sisäistä fosforikiertoa seurataan sedimentaatiomittausten avulla. Kun tiedetään järveen tulevan ja sieltä poistuvan fosforin määrä sekä sedimentoituvan fosforin määrä, voidaan laskea fosforin sisäisen kuormituksen voimakkuus. Vuosina 1990-2008 Tuusulanjärveen huuhtoutui valuma-alueelta keskimäärin 5 000 kg fosforia ja 78 000 kg typpeä vuodessa.

Lisätietoja:

• Muukkonen, P. 2009. Tuusulanjärven vesitase vuosina 2003-2008 ja ravinnetaseet vuosina 2005-2008. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. 20 s.
• Marttila, J. 2004. Tuusulanjärven vesi-, fosfori- ja typpitaseet 1991-2002. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 141. 74 s.
• Pekkarinen, M. 1990. Comprehensive survey of the hypertrophic Lake Tuusulanjärvi – nutrient loading, water quality and prospects of restoration. Aqua Fennica 20,1:13-25

Maatalouden ravinnetaseet

Ravinteiden kulkeutumista maataloudessa voidaan seurata ravinnetaselaskelmien avulla. Peltolohkoille laskettavien ravinnetaseiden avulla saadaan selville, kuinka paljon pellolle lisätään ravinteita (typpeä ja fosforia) lannoitteissa, paljonko ravinteita korjataan sadon mukana pois ja paljonko pelloille jää käyttämättömiä ravinteita sadonkorjuun jälkeen. Mitä enemmän pellolle jää ravinteita, sitä suurempi on niiden huuhtoutumisriski vesistöihin. Ravinnetaselaskelmien avulla on mahdollista tarkistaa, ovatko peltojen lannoitus- ja satotasot hyvällä tasolla toisiinsa verrattuina. Tuusulanjärven valuma-alueella sijaitseville maatiloille on laskettu ravinnetaseita vuosina 2001-2009.

 

Lisätietoja:

• Muukkonen, P. 2009. Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen tiloilla 2005-2009. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. 10 s.
• Marttila, J. 2005. Maatalouden typpi- ja fosforitaseet Tuusulanjärven valuma-alueella 1990-2004. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 170. 30 s.
• Marttila, J. 2003. Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen maatiloilla 2001-2002. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 130. 30 s.

Rantojen kunnostus

Tuusulanjärven kunnostus pitää sisällään sekä järven veden, rantojen että valuma-alueen kunnostustoimenpiteitä. Osana kunnostusprojektia on laadittu suunnitelmat Tuusulanjärven rantojen kunnostamiseksi. Kunnostustoimenpiteitä toteutettaessa on tärkeää ottaa huomioon erilaiset luontotyypit ja järven ympäristössä elävien eläimien olosuhteet.

Lisätietoja:

• Yrjölä, R., Rinne, J. & Stigzelius, J. 2003. Tuusulanjärven länsirannan käytön ja hoidon periaatteet. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 127. 69 s.
• Maa ja vesi Oy 2000. Tuusulanjärven rantojen kunnostus, yleissuunnitelma. 21 s.

Tuusulanjärven kunnostusprojekti

Tietoja Tuusulanjärven kunnostusprojektin tavoitteista, etenemisestä ja järvellä tehtävistä tutkimuksista ja seurannoista on koottu kunnostusprojektin vuosiraportteihin.

Lisätietoja:

• Joensuu, I. (toim.) 2002. Tuusulanjärven kunnostusprojekti vuonna 2001. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 119. 50 s.
• Aronsuu, I. (toim.) 2001. Tuusulanjärven kunnostusprojekti vuonna 2000. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 90. 68 s.

Sivun alkuun