Suomeksi    ::   English

TERVETULOA TUUSULANJÄRVI-HANKKEEN SIVUILLE

Kunnostushanketta koordinoi Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä.

Tuusulanjärven kunnostushankkeen esite löytyy tästä.

 

AJANKOHTAISTA

  • – Syvänteen reaaliaikainen happiseuranta aloitetaan kesäkuun alussa.

    – Tuusulanjärvi jäätyi nopeasti lauhan vuodenvaihteen jälkeen ja Halosenniemen hapetin käynnistettiin 29.1. Jää heikkenee hapettimen läheisyydessä.

  • – 30.11.: Kalastajat tulevat järvelle vielä muutamaksi päiväksi 1.12 alkaen ja kalastavat 3.12. asti.

    – 17.11. Toinen hoitokalastusjakso päättyi. Syksyn kalansaalis on yhteensä n. 38000 kg.

    – 4.11.: Hoitokalastus jatkuu keskiviikkona 11.11.

    – 19.10.: Hoitokalastus on tauolla ainakin lokakuun loppuun asti. Kalastusta jatketaan marraskuun alkupuolella, tarkka päivä selviää myöhemmin. Saalista on tähän mennessä saatu n. 23 tonnia, pääosin särkeä.

    – 1.10.: Tuusulanjärven hoitokalastus aloitetaan tiistaina 6.10. Kalastajat rantautuvat entiseen tapaan purjerantaan joka päivä n. klo 12 ja 17, jolloin kalaa saa hakea veneestä. Lisätietoa tästä tiedotteesta.

    – 25.6.: Tuusulanjärven patoluukku uusitaan ja padon viereen rakennetaan kalatie. Lisätietoa tässä tiedotteessa.

    – 15.6.: Tuusulanjärven pohjanläheisen veden happipitoisuutta ja lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisella mittarilla, joka on asennettu Halosenniemen syvänteelle 8 metrin syvyydelle. Tavoitteena on seurata hapetuksen aiheuttamaa lämpötilan nousua. Tarvittaessa hapettimien käyttöaikaa voidaan vähentää siten, ettei lämpötila nouse liikaa ja happipitoisuus pysyy riittävän korkeana sisäisen kuormituksen estämiseksi. Lisätietoa tiedotteesta. Tulokset löytyvät tästä.

    – 2.6. Kesän leväseuranta on alkanut ja levätilannetta seurataan Tuusulanjärvellä Halosenniemessä sekä Tervanokan ja Vanhankylänniemen uimarannoilla sekä Rusutjärven uimarannalla. Viikoittaiset havainnot löytyvät järviwikistä.

    – 6.3.: Tuusulanjärven ulappa-alueen kalastotutkimuksen uusin raportti löytyy tästä.

    – 26.2.: Tuusulanjärven tilaa ja vuoden 2014 kalatutkimusten tuloksia esiteltiin osakaskuntien edustajille. Jaana Hietala kertoi Tuusulanjärven ekologisesta luokittelusta ja hoitotoimista, Tommi Malinen ulappa-alueen kalatutkimuksista ja Mauri Pekkarinen kalatiehankkeesta.

    – 30.1.: Järven talvihapetus aloitettiin Halosenniemen edustalla. Jää heikkenee hapettimen ympäriltä ja sen ympärille on pystytetty suoja-aita.

  • – Nuottaus lopetettiin 30.11. järven jäätymisen takia. Saalista saatiin syksyn aikana yhteensä 39500 kg.

    – Järvellä nuotataan marraskuussa viikon ajan (24.11. – 28.11.) mikäli sääolosuhteet sen sallivat. Nuottausta voidaan jatkaa vielä joulukuun alussa muutaman päivän ajan. Kalastajat rantautuvat purjerantaan joka päivä n. klo 12 ja 17, jolloin kalaa saa hakea veneestä.

    – Lokakuussa järveä hoitokalastettiin neljän viikon ajan ja saalista saatiin yhteensä 28 tonnia. Lahna ja särki olivat runsaimmat saalislajit.

    – Järjestämme keskustelutilaisuuden maatalouden ympäristöasioista Rusutjärven Metsäpirtillä 30.10. Tilaisuuden esitykset löytyvät linkeistä: Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa ja Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen.

    – Hoitokalastus aloitetaan lokakuussa, maanantaina 6.10 ja se jatkuu 28.10 asti. Kalaa voi hakea kalastajilta Järvenpään Purjerannasta kaksi kertaa päivässä (n. klo 12 ja 17).

    – Tuusulanjärven vedenlaatu on ollut hyvä koko kesän eivätkä sinilevät ole haitanneet uimareita. Kesä 2014 oli jo kolmas peräkkäinen sinilevätön kesä.

    – Tuusulanjärvellä niitetään vene- ja uimarantojen käyttöä haittaavia vesikasveja viikolla 31.

    – Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seuraa uimavesien vedenlaatua kuukausittain. Heinäkuussa Tuusulanjärven vesi täytti uimavedelle asetetut laatuvaatimukset. Ympäristökeskuksen tiedote löytyy täältä.

    – Kesän leväseuranta on alkanut ja levätilannetta seurataan Halosenniemessä sekä Tervanokan ja Vanhankylänniemen uimarannoilla. Tuusulanjärvellä ei ole havaittu sinilevää, mutta Rusutjärvellä vähän. Viikoittaiset havainnot löytyvät järviwikistä.

    – Suomen ympäristökeskus seuraa järvien jäänpaksuutta, tiedot löytyvät täältä.

    – Tuusulanjärvi jäätyi nopeasti lauhan vuodenvaihteen jälkeen ja Halosenniemen hapetin käynnistettiin 24.1. Jää heikkenee hapettimen läheisyydessä.

  • – Yhteenveto vuoden 2013 nuottauksista on luettavissa tästä.

    – Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys järjestää Tuusulanjärvi kuntoon -keskustelutilaisuuden 26.11. Lisätietoa tästä.

    – Hoitokalastus lopetettiin 25.11. järven jäätymisen vuoksi. Syksyn saalis oli n. 25 tonnia, josta 20 tonnia oli särkikalaa ja 4 tonnia ahventa. Loput saaliista koostui kiiskestä ja kuoreesta.

    – Hoitokalastus jatkuu viikolla 46 ja kalaa saa hakea kalastajilta Vanhakylänniemen Purjerannasta.

    – Järvi pysyi uimakelpoisena koko kesän ajan. Levämäärää kuvaava klorofylli-pitoisuus oli matala ja vaihtelu pienin koko 40-vuotisen havaintohistorian aikana (9,5 – 29 µg/l). Levää havaitiin vain vähän loppukesällä.

    – Tuusulanjärven kunnostuksen tuloksia esitellään seminaarissa 23.5. Kunnostusseminaarin esitykset löytyvät tästä.

    – Tuusulanjärven talviaikainen hapetus on aloitettu 12.1. Jää heikkenee hapettimen läheisyydessä ja sen ympärille on merkitty suoja-alue lippusiimoilla.

  • – Hoitokalastuksen kokonaissaalis oli 21,7 tonnia, josta yli puolet oli lahnaa.

    – Kalastusta jatketaan vielä yhdellä viikolla alkaen 25.11.

    – Hoitokalastus lopetetaan 6.11. Syksyn kokonaissaalis oli n. 18000 kg.

    – Tuusulanjoen ja Palojoen kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma valmistuu marraskuun aikana. Uusia kosteikkokohteita löydettiin yhteensä 56, joista 17 sijaitsee Tuusulanjärven valuma-alueella. Julkaisu postitetaan kaikille alueen viljelijöille.

    – Hoitokalastusta jatketaan viikolla 44 (30.10.).

    – 27.9. Hoitokalastuksessa pidetään muutaman viikon tauko. Kalastusta jatketaan lokakuun loppupuolella.

    – 17.9.: Hoitokalastus aloitetaan ja kalaa saa hakea kalastajilta Vanhakylänniemen Purjerannasta.

    – Vesikasveja niitetään järvellä 13 – 16.8.

    – 18.7.: Pintaveden lämpötila on alle 20 C. Viileä kesä on hidastanut sinilevien kasvua ja levää on havaittu alkukesällä viime vuotta vähemmän.

    – Tuusulanjärvi kuuluu Vantaanjoen kalastusalueeseen. Lisätietoa löytyy täältä.

    – Tuusulanjärven ja Rusutjärven leväseuranta aloitettiin 13.6. Levätilanne päivitetään viikoittain Järviwikiin.

    – Alusveden ilmastus aloitettiin 1.6.

    – 24.5.: Rusutjärven lisäveden pumppaus aloitettiin.

    – 21.5.: Tuusulanjärven vesi on kevättulvien jälkeen hyvin sameaa, näkösyvyys on vain 20 cm. Myös joulukuun 2011 suuret valumat ovat samentaneet vettä.

    – 23.4.: Lämmin viikonloppu vei jääpeitteen järvestä ja talviaikainen hapetus lopetettiin.

    – 24.1.: Järven talvihapetus aloitetaan. Hapettimen ympärille pystytetään suoja-aita ennen laitteen käynnistämistä. Tänä vuonna käytetään Halosenniemestä n. 200 m pohjoiseen sijaitsevaa hapetinlaitetta.

  • – Vuoden 2011 hoitokalastusaalis oli yhteensä 47,5 tonnia.

    – Aulis Kiiskiä ja Arto Hautala aloittavat hoitokalastuksen viikolla 36. Kalastajien rantautumispaikka on Purjeranta Vanhankylänniemessä.

    – Vesikasvien niitot aloitetaan viikolla 32.

    – Lämmin heinäkuu on suosinut sinilevien kasvua. Tuusulanjärvellä ja Rusutjärvellä on havaittu leväkukintoja. Lisätietoa levähavainnoista löytyy täältä.

    – Tuusulanjärven osakaskuntien edustajat ja tutkijat tapasivat kalakokouksessa 16.6. Kokouksessa esiteltiin järven kunnostusta, koekalastusten tuloksia ja särkikalojen populaatiotutkimuksen tuloksia.

    – Tuusulanjärven ja Rusutjärven leväseuranta aloitettiin viikolla 23 (6.6.). Levätilanne päivitetään viikoittain Järviwikiin.

    – Ely-keskus aloitti kesäaikaisen vedenlaadun seurannan 19.5. Näytteitä haetaan n. 3 viikon välein syyskuuhun asti. Vesianalyysien tulokset löytyvät OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelusta.

    – 5.4.: Tuusulanjärven talvi-ilmastus lopetettiin.

    – 3.3.: Rusutjärveen hapetin ei toimi ja järveen pumpataan vettä Päijänne-tunnelista happitilanteen parantamiseksi.

    – 1.3.: Uudenmaan Ely-keskus kävi hakemassa vesinäytteitä Halosenniemen edustalta. Mittausten mukaan pohjanläheisen veden happitilanne on hyvä (5,2 mg/l).

     

  • – 17.12.: Halosenniemen edustan hapetin käynnistettiin ja sitä ympäröivä suoja-alue merkittiin.

    – 12.11.: Syksyn hoitokalastus tuotti saalista yhteensä 48 tonnia. Vetokohtainen saalis oli n. 1100 kg. Yleisin saalislaji oli pieni lahna/pasuri.

    – Hoitokalastukset alkavat maanantaina 13.9. Nuottaajina ovat viime vuodelta tutut kalastajat Aulis Kiiskilä ja Arto Hautala.

    – Syyskuun ensimmäisen viikon tyynet säät nostivat runsaasti sinilevää veden pinnalle.

    – 16.8.: Sinilevät ovat runsastuneet järvellä ja rannoille voi ajautua sinilevälauttoja. – 13.7.: Leväseurannassa havaittiin vähän sinilevää Tervanokassa ja Rusutjärvellä. Halosenniemen rannassa ei ollut sinilevää.

    – Pintavesi on lämmennyt n. 22 asteeseen ja pohjaläheinen vesi on lähes yhtä lämmintä (6.7.). Vesi on melko kirkasta: näkösyvyys on n. 80 cm.

    – Kesähapetus aloitettiin 12.5. neljällä hapettimella.

    – Järvi vapautui jäistä 24.4.

    – Talviaikainen hapetus piti pohjan happitilanteen hyvänä koko talven: hapen kyllästysaste oli helmikuussa 46 % (6,3 mg/l).

    – Tuusulanjärven talvihapetus aloitettiin 8.1. Jää saattaa heikentyä hapettimen ympärillä ja hapettimen ympärille on merkitty suoja-alue lippusiimoilla.

     

  • – Tuusulanjärven kuormituslaskelmat on päivitetty. Tulosten mukaan järven ulkoinen kuormitus ei ole vähentynyt 2000-luvulla, vaan se on jopa suurentunut. Sateisuus vaikuttaa kuormitukseen selvästi: Ulkoinen kuormitus oli suurinta sateisena vuonna 2008, mutta vähäsateisen vuoden 2009 kuormitus on selvästi pienempää. Raportti löytyy vasemman valikon tutkimusaiheet-otsikon alta.

    – Tuusulanjärven valuma-alueen peltojen ravinnetaseita on laskettu vuosille 2001-2009. Ravinnetaselaskenta kattoi noin 13 % järven valuma-alueen peltopinta-alasta. Keskimääräinen fosforitase tavallisilla tiloilla oli 1 kg/ha ja typpitase 37 kg/ha. Luomutiloilla taseet olivat alhaisempia: -2 kg/ha ja 13 kg/ha. Tulos johtui mm. luomutilojen käyttämästä viherlannoituksesta ja typensitojakasvien suuresta määrästä. Taseet olivat parantuneet etenkin vuosina 2007-2009, mutta tilojen välillä oli suurta vaihtelua.

    – Kunnostushanke ja ProAgria Uusimaa järjestävät viljelijäseminaarin Onnelassa 9.11. klo 18 – 20. Esme Manns-Metso (TE-keskus) kertoo eritysympäristötuista, Paula Muukkonen (Kuves) Tuusulanjärven valuma-alueen ravinnetaselaskemien tuloksista ja Juha Salopelto (AgriMarket) Suomen Rehun Iso-Vilja -hankkeesta. Esitykset ovat luettavissa sivulta www.uusimaaseutu.fi.

    – Hoitokalastukset ovat alkaneet syyskuun puolivälissä ja ne jatkuvat muutaman viikon. Saalis tuodaan rantaan Tuusulanjärven purjehtijoiden rantaan Järvenpään Vanhankylänniemeen – kalaa saa nuottauspäivinä hakea klo 17.00 jälkeen (18.9.2009).

    – Rantamo-Seittelin kosteikon avajaistilaisuus järjestetään 28.8. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki tulee avaamaan väylän Sarsalanojasta kosteikkoon. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua kosteikkoalueeseen klo 16.00 – 18.00. Silloin paikalla on hankkeesta vastanneita asiantuntijoita kertomassa kosteikon rakentamisesta ja toiminnasta. Lisätietoa löytyy Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivuilta.

    – Vesikasvien niitot aloitetaan Tuusulanjärvellä 3.8. Niitot kohdistuvat aiemmin tehdyille väylille ja yleisille ranta-alueille. Yksityiset rannanomistajat voivat tilata pienimuotoisia niittoja urakoitsijalta (050 516 8865/Takala).

    – Ankeriaanpoikasia istutetaan Tuusulanjärveen ja Rusutjärveen heinä-elokuun vaihteessa.

    – Rusutjärven uimarannalla on melko runsaasti sinilevää, Tuusulanjärvellä levää ei havaittu (14.7.).

    – Rantamo-Seittelin kosteikon kaivutyöt viimeistellään heinäkuussa ja Sarsalanojan vedet käännetään kosteikkoon elokuussa.

    – Tuusulanjärven valuma-alueen viljelijöille lasketaan ravinnetaseita kesän aikana. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Paula Muukkoseen (0400 512 388).

    – Tuusulanjärven syvänteen happitilanne pysyi hyvänä kesäkuussa. Sinilevää tai karvalehteä ei havaittu järvellä.

    – Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Tuusulanjärven veden laatua joka toinen viikko.

    – Hapettimet käynnistettiin toukokuussa ja happipitoisuutta seurataan viikoittain.

    – Tuusulanjärven vesi oli hyvin sameaa heti jäiden lähdön jälkeen, jolloin näkösyvyys oli alle 30 cm.

    – Tuusulanjoen kunnostustöitä päästiin jatkamaan tammikuun alussa ja työt saatiin valmiiksi toukokuun puolivälissä. Viimeinen työ on Koskenmäen patosillan viereisen penkereen kivetys.

    – Tuusulanjärven jään paksuutta seurataan havaintojen avulla. Ajankohtaiset jäänpaksuustiedot löytyvät ympäristöhallinnon internet-sivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi.

    – Rantamon-Seittelin kosteikkoalueen rakentamistyöt käynnistyivät heti vuodenvaihteen jälkeen.

  • – Rusutjärven kunnostusta koskeva raportti julkaistiin Uudenmaan ympäristökeskuksen internet-sivuilla joulukuussa. Raportin on kirjoittanut Kari Jääskeläinen vuonna 2004. Raportti Rusutjärven kunnostuksen toimenpideohjelma löytyy pdf-muodossa tästä.

    – Raportti Tuusulanjoen vedenlaadun tarkkailusta valmistui marraskuussa. Raportti on saatavissa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymästä, ja sen on kirjoittanut Jaana Marttila.

    – Kooste 18.11. kuvatusta nuottauksesta Tuusulanjärvellä on nähtävissä osoitteessa www.vesienhoito.net.

    – Hoitokalastukset aloitettiin syyskuun alussa. Syksyn aikana järvestä nuotattiin noin 18 780 kg vähäarvoista kalaa.

    – Tuusulanjärveen ja Rusutjärveen istutettiin yhteensä noin 5 000 ankeriaan poikasta syyskuussa.

    – Järven tilaa seurattiin intensiivisesti kesän ajan. Uudenmaan ympäristökeskus haki vesinäytteitä järveltä kahden viikon välein, ja Tuusulanjärvi-projekti seurasi tilannetta viikoittain. Happitilanne pysyi hyvänä koko kesän! Ympäristökeskuksen näytteenoton tulokset löytyvät OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelusta.

    – Karvalehteä ei kesällä 2008 kerätty järvestä lainkaan. Ilmeisesti veden sameus esti karvalehden kasvun tehokkaasti.

    – Vesikasvillisuutta niitettiin järven ranta-alueilta elokuussa kolmen päivän ajan. Niittomassan määrä jäi edellisvuosiin verrattuna vähäiseksi, sillä järvestä poistettiin vain 480 m3 kasvillisuutta (1 700 m3 v. 2007).

    – Biologitoimisto Jari Venetvaara kartoitti Tuusulanjärven vesikasvillisuutta heinäkuussa. Raportti valmistuu vuoden 2009 alussa, ja siinä verrataan kasvillisuuden määrää ja lajistoa vuoden 2004 tilanteeseen.

    – Tuusulanjärven vesi oli erittäin sameaa koko alkuvuoden ajan. Huhtikuussa näkösyvyys oli vain 16 cm!

    – Vuonna 2006 aloitettuja Tuusulanjoen kunnostustöitä jatkettiin talvella 2008. Työt pyritään saamaan päätökseen vuonna 2009.

    – Rantamo-Seittelin kosteikkoalueen rakennustyöt aloitettiin talvella 2007-2008. Työt jatkuvat talvella 2009, kun vaan sää viilenee riittävästi.