Suomeksi | In English
  TUUSULANJÄRVI

TERVETULOA TUUSULANJÄRVI-PROJEKTIN SIVUILLE

Täältä löydät tietoa Tuusulanjärvestä ja sen kunnostuksesta.

Kunnostusprojektia koordinoi Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä.

 

Ajankohtaista

Vuonna 2011

  • 24.1.2012: Järven talvihapetus aloitetaan. Hapettimen ympärille pystytetään suoja-aita ennen laitteen käynnistämistä.
  • Vuoden 2011 hoitokalastusaalis oli yhteensä 47,5 tonnia.
  • Aulis Kiiskiä ja Arto Hautala aloittavat hoitokalastuksen viikolla 36. Kalastajien rantautumispaikka on Purjeranta Vanhankylänniemessä.
  • Vesikasvien niitot aloitetaan viikolla 32.
  • Lämmin heinäkuu on suosinut sinilevien kasvua. Tuusulanjärvellä ja Rusutjärvellä on havaittu leväkukintoja. Lisätietoa levähavainnoista löytyy täältä.
  • Tuusulanjärven ja Rusutjärven leväseuranta aloitettiin viikolla 23 (6.6.). Levätilanne päivitetään viikoittain Järviwikiin.
  • 5.4.: Tuusulanjärven talvi-ilmastus lopetettiin.
  • 3.3.: Rusutjärveen hapetin ei toimi ja järveen pumpataan vettä Päijänne-tunnelista happitilanteen parantamiseksi.
  • 1.3.: Uudenmaan Ely-keskus kävi hakemassa vesinäytteitä Halosenniemen edustalta. Mittausten mukaan pohjanläheisen veden happitilanne on hyvä (5,2 mg/l).

Vuonna 2010

  • 17.12.: Halosenniemen edustan hapetin käynnistettiin ja sitä ympäröivä suoja-alue merkittiin.
  • 12.11.: Syksyn hoitokalastus tuotti saalista yhteensä 48 tonnia. Vetokohtainen saalis oli n. 1100 kg. Yleisin saalislaji oli pieni lahna/pasuri.
  • Hoitokalastukset alkavat maanantaina 13.9. Nuottaajina ovat viime vuodelta tutut kalastajat Aulis Kiiskilä ja Arto Hautala.
  • Syyskuun ensimmäisen viikon tyynet säät nostivat runsaasti sinilevää veden pinnalle.
  • 16.8.: Sinilevät ovat runsastuneet järvellä ja rannoille voi ajautua sinilevälauttoja.
  • 13.7.: Leväseurannassa havaittiin vähän sinilevää Tervanokassa ja Rusutjärvellä. Halosenniemen rannassa ei ollut sinilevää.
  • Pintavesi on lämmennyt n. 22 asteeseen ja pohjaläheinen vesi on lähes yhtä lämmintä (6.7.). Vesi on melko kirkasta: näkösyvyys on n. 80 cm.
  • Kesähapetus aloitettiin 12.5. neljällä hapettimella.
  • Järvi vapautui jäistä 24.4.
  • Talviaikainen hapetus piti pohjan happitilanteen hyvänä koko talven: hapen kyllästysaste oli helmikuussa 46 % (6,3 mg/l).
  • Tuusulanjärven talvihapetus aloitettiin 8.1. Jää saattaa heikentyä hapettimen ympärillä ja hapettimen ympärille on merkitty suoja-alue lippusiimoilla.

Vuonna 2009

  • Tuusulanjärven kuormituslaskelmat on päivitetty. Tulosten mukaan järven ulkoinen kuormitus ei ole vähentynyt 2000-luvulla, vaan se on jopa suurentunut. Sateisuus vaikuttaa kuormitukseen selvästi: Ulkoinen kuormitus oli suurinta sateisena vuonna 2008, mutta vähäsateisen vuoden 2009 kuormitus on selvästi pienempää. Raportti löytyy vasemman valikon tutkimusaiheet-otsikon alta.
  • Tuusulanjärven valuma-alueen peltojen ravinnetaseita on laskettu vuosille 2001-2009. Ravinnetaselaskenta kattoi noin 13 % järven valuma-alueen peltopinta-alasta. Keskimääräinen fosforitase tavallisilla tiloilla oli 1 kg/ha ja typpitase 37 kg/ha. Luomutiloilla taseet olivat alhaisempia: -2 kg/ha ja 13 kg/ha. Tulos johtui mm. luomutilojen käyttämästä viherlannoituksesta ja typensitojakasvien suuresta määrästä. Taseet olivat parantuneet etenkin vuosina 2007-2009, mutta tilojen välillä oli suurta vaihtelua.
  • Kunnostushanke ja ProAgria Uusimaa järjestävät viljelijäseminaarin Onnelassa 9.11. klo 18 - 20. Esme Manns-Metso (TE-keskus) kertoo eritysympäristötuista, Paula Muukkonen (Kuves) Tuusulanjärven valuma-alueen ravinnetaselaskemien tuloksista ja Juha Salopelto (AgriMarket) Suomen Rehun Iso-Vilja -hankkeesta. Esitykset ovat luettavissa sivulta www.uusimaaseutu.fi.
  • Hoitokalastukset ovat alkaneet syyskuun puolivälissä ja ne jatkuvat muutaman viikon. Saalis tuodaan rantaan Tuusulanjärven purjehtijoiden rantaan Järvenpään Vanhankylänniemeen - kalaa saa nuottauspäivinä hakea klo 17.00 jälkeen (18.9.2009).
  • Rantamo-Seittelin kosteikon avajaistilaisuus järjestetään 28.8. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki tulee avaamaan väylän Sarsalanojasta kosteikkoon. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua kosteikkoalueeseen klo 16.00 - 18.00. Silloin paikalla on hankkeesta vastanneita asiantuntijoita kertomassa kosteikon rakentamisesta ja toiminnasta. Lisätietoa löytyy Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivuilta.
  • Vesikasvien niitot aloitetaan Tuusulanjärvellä 3.8. Niitot kohdistuvat aiemmin tehdyille väylille ja yleisille ranta-alueille. Yksityiset rannanomistajat voivat tilata pienimuotoisia niittoja urakoitsijalta (050 516 8865/Takala).
  • Ankeriaanpoikasia istutetaan Tuusulanjärveen ja Rusutjärveen heinä-elokuun vaihteessa.
  • Rusutjärven uimarannalla on melko runsaasti sinilevää, Tuusulanjärvellä levää ei havaittu (14.7.).
  • Rantamo-Seittelin kosteikon kaivutyöt viimeistellään heinäkuussa ja Sarsalanojan vedet käännetään kosteikkoon elokuussa.
  • Tuusulanjärven valuma-alueen viljelijöille lasketaan ravinnetaseita kesän aikana. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Paula Muukkoseen (0400 512 388).
  • Tuusulanjärven syvänteen happitilanne pysyi hyvänä kesäkuussa. Sinilevää tai karvalehteä ei havaittu järvellä.
  • Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Tuusulanjärven veden laatua joka toinen viikko.
  • Hapettimet käynnistettiin toukokuussa ja happipitoisuutta seurataan viikoittain.
  • Tuusulanjärven vesi oli hyvin sameaa heti jäiden lähdön jälkeen, jolloin näkösyvyys oli alle 30 cm.
  • Tuusulanjoen kunnostustöitä päästiin jatkamaan tammikuun alussa ja työt saatiin valmiiksi toukokuun puolivälissä. Viimeinen työ on Koskenmäen patosillan viereisen penkereen kivetys.
  • Tuusulanjärven jään paksuutta seurataan havaintojen avulla. Ajankohtaiset jäänpaksuustiedot löytyvät ympäristöhallinnon internet-sivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi.
  • Rantamon-Seittelin kosteikkoalueen rakentamistyöt käynnistyivät heti vuodenvaihteen jälkeen.

Vuonna 2008

  • Rusutjärven kunnostusta koskeva raportti julkaistiin Uudenmaan ympäristökeskuksen internet-sivuilla joulukuussa. Raportin on kirjoittanut Kari Jääskeläinen vuonna 2004. Raportti Rusutjärven kunnostuksen toimenpideohjelma löytyy pdf-muodossa tästä.
  • Raportti Tuusulanjoen vedenlaadun tarkkailusta valmistui marraskuussa. Raportti on saatavissa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymästä, ja sen on kirjoittanut Jaana Marttila.
  • Kooste 18.11. kuvatusta nuottauksesta Tuusulanjärvellä on nähtävissä osoitteessa www.vesienhoito.net.
  • Hoitokalastukset aloitettiin syyskuun alussa. Syksyn aikana järvestä nuotattiin noin 18 780 kg vähäarvoista kalaa.
  • Tuusulanjärveen ja Rusutjärveen istutettiin yhteensä noin 5 000 ankeriaan poikasta syyskuussa.
  • Järven tilaa seurattiin intensiivisesti kesän ajan. Uudenmaan ympäristökeskus haki vesinäytteitä järveltä kahden viikon välein, ja Tuusulanjärvi-projekti seurasi tilannetta viikoittain. Happitilanne pysyi hyvänä koko kesän! Ympäristökeskuksen näytteenoton tulokset löytyvät OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelusta.
  • Karvalehteä ei kesällä 2008 kerätty järvestä lainkaan. Ilmeisesti veden sameus esti karvalehden kasvun tehokkaasti.
  • Vesikasvillisuutta niitettiin järven ranta-alueilta elokuussa kolmen päivän ajan. Niittomassan määrä jäi edellisvuosiin verrattuna vähäiseksi, sillä järvestä poistettiin vain 480 m3 kasvillisuutta (1 700 m3 v. 2007).
  • Biologitoimisto Jari Venetvaara kartoitti Tuusulanjärven vesikasvillisuutta heinäkuussa. Raportti valmistuu vuoden 2009 alussa, ja siinä verrataan kasvillisuuden määrää ja lajistoa vuoden 2004 tilanteeseen.
  • Tuusulanjärven vesi oli erittäin sameaa koko alkuvuoden ajan. Huhtikuussa näkösyvyys oli vain 16 cm!
  • Vuonna 2006 aloitettuja Tuusulanjoen kunnostustöitä jatkettiin talvella 2008. Työt pyritään saamaan päätökseen vuonna 2009.
  • Rantamo-Seittelin kosteikkoalueen rakennustyöt aloitettiin talvella 2007-2008. Työt jatkuvat talvella 2009, kun vaan sää viilenee riittävästi.

Sivun alkuun

Päivitetty 25.1.2012
© Tuusulanjärven kunnostusprojekti